Peuran polku

Suomenselän vedenjakaja-alue tarjoaa luontonsa puolesta hyvät edellytykset erilaisille luontoon liittyville elämyksille ja harrastuksille - kuten retkeily, melonta, suunnistus, hiihtovaellus, luontokuvaus, marjastus, sienestys, kalastus ja metsästys.

Peuran polku on saanut nimensä alueella esiintyvästä metsäpeurasta. Luonto reitin varrella on kaunista ja karua runsaskivisine harjuineen, pienine lampineen ja järvineen sekä suurine aapasoineen.Alueella on runsaasti erilaisia eläimiä susista ja karhuista monipuoliseen linnustoon. Lintujen ja eläinten tarkkailua varten polun varrelle on rakennettu Valvatin lintutorni.

Metsäpeuranmaalla voi tutustua myös Suomenselän kulttuuriperinteeseen, vanhimpana kohteena kivikautinen uhripaikka Vähä-Valvatin Jääskänniemessä. Peuran Polun reitillä ja läheisyydessä on useita suojelualueita: Salamajärven kansallispuisto ja Salamanperän luonnonpuisto ja lukuisia muita erityyppisiä suojelualueita.

• Penningin melontareitti
• Perhonjoen melontareitti
• Salamajärven melontareitti
• Kauhalammen ja Ruuhilammen urheilukalastuspaikat

Lue lisää

Joutenhovi Perhon Luontomatkailukeskus

Humalajoentie 28
69980 Möttönen
0400 622 039
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen

Järjestämme yritys-, yhdistys-, yksityis-, matkailija- ym. ryhmille palvelut vapaa-aikaan, juhliin, kokouksiin, koulutuksiin ja tietysti luontoon eri vuodenaikoina.

Kivijalan toiminnallemme antaa sijaintimme Salamajärven kansallispuiston ja Salmelanharjun kupeessa, jonne pihastamme lähtevä E6-vaellusreitti Peuran polku meidät ohjaa. Rikas eläin- ja kasvimaailma tarjoaa monipuolisia luonto-elämyksiä, erikoisuutenamme yhä runsastuva metsäpeurakanta.

Valmiit persoonalliset hyvän palvelun ”täyshoito”-paketit helpottavat valintaasi ja tietysti muokkaamme ne sopiviksi ryhmäsi tarpeisiin.

Pihapiirissä ovat asiakaskäytössä päärakennuksen lisäksi myös 1700-luvun Vanha tupa, aito veteraanikorsu, kaunis luontokirkko, grillikatos nuotiopaikkoineen, savusauna, hiekkarantainen Kangaslampi ja Peuran portti kansallispuistoon.

Tarjouspyynnöt käsittelemme nopeasti ja rakentavasti ja palautteesi antaa meille mahdollisuuden tarjota aina parempaa palvelua sinulle ja ryhmällesi.

Metsäpeuran polku

Metsäpeuranpolku on lähinnä talvisaikaan palveleva reitti, jonka varrella voi tutustua metsäpeurojen talvilaiduntamiseen. Polku alkaa Oksakosken Kellokoskelta ja päättyy Metsäporaseen, Tunturilammen maastoon (viitoitus). Kilometrejä kertyy reilut 20, josta osa kuljetaan pitkospuita pitkin.

Reitin varrella on laavupaikkoja, joissa voi pysähtyä ja paistaa vaikka makkaraa. Havaintotorneista käsin voi seurata tarkemmin peurojen liikehdintää. Polun varrelle osuvat juuri ne alueet, joita metsäpeurat käyttävät talvella ja on näin ainoa reitti, jolla peuran voi takuuvarmasti kyseiseen vuodenaikaan nähdä.

Salmelanharju

Perhon Salmelanharju Kivijärventien varrella on soitten ja järvien ympäröimä varsin edustava harjumuodostuma, joka myös on Suomen Akatemian harjututkimuskohde.

Salmelanharju on paikoin yli 30 metriä korkea, terävälakinen ja jyrkkärinteinen selänne, jonka rinteillä on useita törmiä. Alueen metsät ovat vanhoja ja maisemallisesti näyttäviä. Perhon Ulkoilukeskuksesta kulkee ulkoilureitti Salmelanharjulle. Reitillä on merkitystä myös talvella, sillä sitä pitkin kulkee hiihtolatu.

Salamajärven kansallispuisto

Salamajärven kansallispuisto sijaitsee Suomenselän vedenjakaja-alueella. Tänne karuhkoille takamaille on jäänyt eteläisessä Suomessa varsin mittava ja edustava suo- ja metsäerämaa. Salamajärven kansallispuiston tärkeimpänä tehtävänä on suojella alueen erämaista luonnetta soineen, metsineen ja pienvesineen. Erityinen arvo sillä on erämaaeläimistön suojelussa.

Lue lisää

Möttösen vanhatupa

Möttösen Vanhatupa sijaitsee Humalajoella, Luontomatkailukeskus Joutenhovin pihapiirissä. Talo edustaa kaunista Perhonjokilaakson 1700-luvun lopulta peräisin olevaa talotyyppiä ja on aikaisemmin toiminut asuintalona Möttösen kylällä. Rakennuksen jäätyä asumattomaksi sen päätettiin vuonna 1990 entisöidä kotiseutu- ja perinnekäyttöön ja siirtää nykyiselle paikalleen. Talon rakennusajaksi on ilmoitettu 1770-luku, mutta on todennäköistä, että se on vieläkin vanhempi. Perinteisessä Möttösen Vanhassatuvassa voi järjestää erilaisia juhlia ja kokouksia. Lisäksi se palvelee majoitustilana.

Kotiseutumuseo

Perhon kotiseutumuseo sijaitsee aivan kirkon kupeessa, entisessä viljamakasiinissa. Esillä on  vanhaa talonpoikaisesineistöä. Museo on avoinna kesä-heinäkuussa  ke – su. Muina aikoina opastus kunnantoimiston kautta

Perho Suomen sodan taisteluissa

Kokkonevan taistelu käytiin Suomen sodan (1808 – 1809) aikana tällä paikalla 11.7.1808. Vastakkain olivat Ruotsi-Suomen suomalaisjoukot ja venäläiset, jotka pyrkivät pitämään hallussaan valtatie 13:n huoltotienä joukoilleen Kokkolassa. Kesällä 1808 sotajoukkoja kulki alueella edestakaisin. Suomalaisjoukot majuri, myöh. everstiluutnantti, J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoistakin tutun Otto von Fieandtin johdolla olivat vallanneet jo kesäkuussa venäläisten muonavaraston Perhon kirkonkylällä. Taisteluja käytiin välillä myös Lintulahdella, mutta suomalaisjoukot vetäytyivät Kokonsaareen Kokkonevan yli kirkolta päin tultaessa. Heinäkuun 9. päivänä venäläisjoukot karkottivat suomalaisten etuvartion Möttösessä. Suomalaisjoukkoja (1100 miestä) vastassa oli kolminkertainen venäläisarmeija, jota johti kenraalimajuri  I. F. Jankovits. Venäläisten asemat olivat peltoaukean kirkonkylän puoleisella Huhtakankaalla ja everstiluutnantti Otto von Fieandt komensi joukkojaan isolta kiveltä peltoaukean ( Kokkonevan) itäiseltä laidalta. Kanuunat jylisivät ja tanner oli ruudinsavun peitossa, mutta vaikeakulkuisessa vetelässä suossa joukkojen oli hankala edetä. Joen puolella taisteluja käytiin jopa pistinetäisyydellä. Vihollinen aikoi saartaa suomalaisjoukot metsien kautta ja lopulta Fieandt havaitsi, ettei pystyisi torjumaan saartoyritystä ampumavarojen puutteen takia. Suomalaisjoukot joutuivat jättämään asemansa ja vetäytymään valtatie 13:a pitkin aina Sillanpäähän ja Tunkkarille asti.

Kokkonevan taistelussa menetettiin paljon miehiä: Fieandt 153 miestä, joista 25 kaatunutta, mutta venäläisten tappiot olivat kaksi kertaa suuremmat. Tämä on osoitus Fieandtin ja hänen miestensä oivasta taisteluvireestä ja hyvin valituista asemista.  Taistelussa menetti henkensä myös Rautalammin komppanian  luutnantti Bror Schöneman v. 1808. Hän kuoli saatuaan luodin rintaansa tähystäessään vihollista koivuun nojaten. Luutnantti Schöneman (1781 – 1808) haudattiin kaatumispaikalleen.  Schöneman oli viitasaarelaissyntyinen Rautalammin komppanian varusmestari ja urhea soturi, joka oli asemiinsa Lintulahdelta palattuaan ottanut miehineen 13 vankia. Paikka on saanut nimensä "Schönemanin hauta" kaatuneen soturin haudalle pystytetystä puurististä, joka  v. 1881 muutettiin rautaristiksi.

Hauta Perhossa

Hauta Perhossa –muistomerkki juontaa juurensa kansallisrunoilijamme J. L. Runebergin runoon Haanen veljeksistä. Tarinan todenperäisyyttä ei ole voitu vahvistaa, mutta perholaiset ovat sijoittaneet tarinan tapahtumat muistomerkin lähettyville. Uskomuksen mukaan Haanen veljekset on haudattu Jängänjärven Kalmosaareen. Tältä petäjäiseltä kummulta on löydetty vainajien luita vuonna 1919.  Runeberg kertoo Haanen veljesten lepokummusta seuraavaa:

”Miss´on hauta, kohta vuosisadan
Perhon salomailla sammaltunut
peitoss´unhon, un ho ansiotta?
Miss´on hauta? Suotta kysyt vieras!
Kussa pitkä salolampi kaartuu
kaitaisinnaan mäntynummen notkoon,
siin´on paikka. Päällä taajalatvat
koivut nousevat jo nuokkuellen.
Kunne niiden juurten alle kerran
hauta luotu lie, ei tiedä kukaan.”
(Koko runon voit lukea tästä....)

Runebergin runoelma Hauta Perhossa  ajoittuu ison- tai pikkuvihan aikaan. Tarinan mukaan vanhalla Haanella oli kuusi poikaa, jotka hän kasvatti ankarasti, velvoittaen heitä työhön ja Herran nuhteeseen. Veljesten koti oli uhattuna ja he taistelivat viimeiseen mieheen tuimassa ja verisessä taistelussa venäläisiä ryöstöretkeläisiä vastaan. Runo on vuodelta 1831.

Muistomerkki sijaitsee Perhosta Kinnulaan johtavan maantien varrella 11 km keskustasta. Opaste Jängän kylältä Penningintielle n. 3,5 km , jonka varrelta lähtee vajaan kilometrin mittainen polku hautapaadelle. Runo on luettavissa muistomerkin luona.

Joutenhovi Perhon Luontomatkailukeskus

Humalajoentie 28
69980 Möttönen
0400 622 039
www.joutenhovi.fi
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen

Silloin kun asiakasryhmää ei ole paikalla, majoitustilat ovat normaalisti vuokrattavissa majoituskäyttöön.

Vaihtoehdot:
Päärakennus:
7 kpl luontoaiheisia 3 hengen huoneita

Päärakennus

Vanha tupa:
perinnetunnelmaan 3 kammaria ja iso pirtti

Vanhatupa

Veteraanikorsu:
rintamaesinein varustettuna sota-ajan majoitukseen

Veteraanikorsu

Kallio-Lomat

69980 Möttönen
0500 768 068/Seppo

2 kpl pyöröhirsimökkejä, 98m2
2h + tupakeittiö + parvi, 2-kerrosta
6 + 2 vuodetta, täysin varusteltu.
Soutuvene ja ulkogrilli.

Kytölän Lomatupa

Pirttikoskentie 159
69980 Möttönen
0440 632 209

Kytölän Lomatupa Keski-Pohjanmaalla, Perhon maalaisympäristössä, antaa mahdollisuuden edulliseen ja tunnelmalliseen lomailuun, myös täysihoidolla. Kodikas lomatupa on kooltaan noin 80 m2 + 30 m2. Tuvassa on vuoteet kahdeksalle henkilölle vuode-vaatteineen. Tuvan varustukseen kuuluvat mikroaaltouuni, hella, jää kaappi sekä suihku. Käytössäsi on myös vanhan ajan pihasauna ja takkahuone. Pihassa on asuntovaunupaikka.

Linja-autoliikenne Salminen Ky

Matkapuhelin: 0500 566 669
Fax: 06 8634 133

Linja-autoliikenne, tilausajot 13-58 paikkaisilla autoilla, myös invavarustus. Rekisteröity matkanjärjestäjä, matkatoimisto: valmismatkat koti- ja ulkomaille.

Perhon Kesähotelli

Haanentie 26
69950 Perho

Yhteystiedot ja hinnasto

Kesähotelli (asuntolassa 34 vuodepaikkaa kahden hengen huoneissa), avoinna 1.6.-15.8. Talviaikaan käytössä yksi vierashuone (1-2 hlölle) tarpeen mukaan.

Syrjäjärven Lomamökit

Salmelantie 140
69980 Möttönen
0400 172 709
8633 144

Käytössä on kaksi 45 m2:n pyöröhirsimökkiä sekä rantasaunat. Rannassa on laituri, josta pulahtaa helposti puhtaaseen erämaalampeen. Mökeissä on kaksi erillistä makuuhuonetta (2hlö), makuuparvi, tupakeittiö ja wc + suihku. Mökkeihin tulee sekä kylmä että lämmin vesi. Sähkölämmitys ja varaava vuolukivitakka.

Simolan maatilamatkailu

Suurensuontie 415
69980 Möttönen
0400 939 119

kunnostettu perinteinen hirsitalo, 100m2
4h + tupakeittiö + eteinen, 2-kerrosta
12 vuodetta, liinavaatteet
talviasuttava, sähkö-/puulämmitys
rakennettu 1896
Sähköt, sauna, lisätilauksesta myös savusauna

Salmelanharju

Perhon Salmelanharju Kivijärventien varrella on soitten ja järvien ympäröimä varsin edustava harjumuodostuma, joka myös on Suomen Akatemian harjututkimuskohde.

Salmelanharju on paikoin yli 30 metriä korkea, terävälakinen ja jyrkkärinteinen selänne, jonka rinteillä on useita törmiä. Alueen metsät ovat vanhoja ja maisemallisesti näyttäviä. Perhon Ulkoilukeskuksesta kulkee ulkoilureitti Salmelanharjulle. Reitillä on merkitystä myös talvella, sillä sitä pitkin kulkee hiihtolatu.