HUOMIO!

Varoituskolmio Liikuntatilojen rajoitukset jatkuvat Keski-Pohjanmaan alueellisen COVID-19-viranomaistyöryhmän mukaan ainakin 28.2.2021 saakka!Varoituskolmio
LUE AJANKOHTAINEN TIEDOTE

Tietoa Perhosta

Perho sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Perho on osa Kaustisen seutukuntaa, johon kuuluu lisäksemme Halsua, Lestijärvi, Kaustinen, Toholampi ja Veteli.


Perhon kunnan strategia 2018 – 2021

Perho on vahvan talouden kunta, jossa kannustetaan vastuunottoon ja tasa-arvoon. Yrittäjyyden, hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen ohjaavat toimintaa.

Tutustu kunnan strategiaan.

TIESITKÖ TÄMÄN PERHOSTA?

Kuvituskuva, väkiluku.

Väkiluku

Perhon väkiluku on 2730 (30.6.2020).

Kuvituskuva, kartta.

Pinta-ala

Perhon pinta-ala on 776,23 km2 (vesistöä 24,9 km2).

Kuvituskuva, maaseutu.

Vilkas maaseutu

Perho on pieni mutta pippurinen kunta.

Mitä tulee mieleen kun kuulet jonkun mainitsevan Perhon?

Liittyykö mielikuvasi kalastukseen, radiojuontajaan, kuulantyönnön olympiavoittaja-Arsiin vaiko painija Rami Hietaniemeen?

Vai tuleeko mieleesi paikka jossa haluat asua, viettää vapaa-aikaasi ja työskennellä?

Perho on pieni mutta pippurinen kunta.

Niin perholaisille asukkaille kuin vierailijoillekin tämä meidän ikioma Perho tarjoaa kaiken tarvittavan.


Kuvassa ilmakuva Perhon pelloista ja vesistöistä.

  • Kauniin, koskemattoman luonnon, aikaa ajatuksille ja itsellesi seuraamalla luonnon ihmeitä vuodenaikojen vaihtuessa.
  • rauhallisen, lapsiystävällisen ympäristön puistoineen ja leikkikenttineen. Päivähoito järjestyy joko päiväkoti Satulinnassa tai perhepäivähoidossa – tarvittaessa lastenhoito järjestetään perheen kotiin myös tilapäistarpeeseen. Meillä toimii seurakunnan päiväkerho pienten yhdessäoloon, jokainenhan tarvii omanikäistänsä seuraa. Eskari-ikäiset peuhaavat ja opettelevat koulunaloitusta kirjaston rakennuksessa hienon leikkipuiston vieressä-ihan lähellä käyskentelevät maaseutuopiston hevoset laitumella ja ohjatusti lapset tutustutetaan siihenkin, mistä se maito oikeasti lasiin tulee.
  • opiskelupaikkoja nuorille: lukio, yhdistelmälukio jossa mahdollisuus joko metsästää, karjanhoitaa, hevostella itselleen ammatti. Mietippä sitä 🙂 Perhossa opiskellessasi tutustut nuoriin ympäri Suomea ja jopa kansainvälisesti, opiskelijoita tulee Perhoon myös ulkomailta – uudisrakentajille on tarjolla edullisia tontteja sekä keskustan tuntumasta että sivukyliltä, ja jos loma-asunnon haluat Perhoon, kauniita järvenrantamökkitontteja on vielä vapaana.
  • Perhossa on työpaikkoja, tekevä paikkansa löytää. Kysy!
  • työvuosien tultua täyteen, tylsää ei eläkepäivillä tule! Jos omat ideat loppuu, niin mm. Kansalaisopiston kautta voit löytää itsestäsi uusia ulottuvuuksia?
  • Kun ette enää jaksa omin voimin omassa kodissa niin kotipalvelu, palveluasunnot ja Jalmiinakoti auttaa löytämään parhaan ratkaisun hyvään vanhuuteen. Perhossa työelämästä eläkkeelle siirtyneet eivät ole rasite, vaan korkealle arvostettuja ihmisiä jotka ovat tehneet tästä Perhosta mielettömän hyvän paikan elää – Kiitos teille!

 

Kaikki palvelut löytyvät omasta kunnasta, vauvasta vaariin.

Tervetuloa Perhoon, reiluun ja reippaaseen elämänmenoon!

PERHON HISTORIA

Perho Suomen sodan taisteluissa

Kokkonevan taistelu käytiin Suomen sodan (1808 – 1809) aikana tällä paikalla 11.7.1808. Vastakkain olivat Ruotsi-Suomen suomalaisjoukot ja venäläiset, jotka pyrkivät pitämään hallussaan valtatie 13:n huoltotienä joukoilleen Kokkolassa. Kesällä 1808 sotajoukkoja kulki alueella edestakaisin. Suomalaisjoukot majuri, myöh. everstiluutnantti, J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoistakin tutun Otto von Fieandtin johdolla olivat vallanneet jo kesäkuussa venäläisten muonavaraston Perhon kirkonkylällä. Taisteluja käytiin välillä myös Lintulahdella, mutta suomalaisjoukot vetäytyivät Kokonsaareen Kokkonevan yli kirkolta päin tultaessa. Heinäkuun 9. päivänä venäläisjoukot karkottivat suomalaisten etuvartion Möttösessä. Suomalaisjoukkoja (1100 miestä) vastassa oli kolminkertainen venäläisarmeija, jota johti kenraalimajuri  I. F. Jankovits. Venäläisten asemat olivat peltoaukean kirkonkylän puoleisella Huhtakankaalla ja everstiluutnantti Otto von Fieandt komensi joukkojaan isolta kiveltä peltoaukean ( Kokkonevan) itäiseltä laidalta. Kanuunat jylisivät ja tanner oli ruudinsavun peitossa, mutta vaikeakulkuisessa vetelässä suossa joukkojen oli hankala edetä. Joen puolella taisteluja käytiin jopa pistinetäisyydellä. Vihollinen aikoi saartaa suomalaisjoukot metsien kautta ja lopulta Fieandt havaitsi, ettei pystyisi torjumaan saartoyritystä ampumavarojen puutteen takia. Suomalaisjoukot joutuivat jättämään asemansa ja vetäytymään valtatie 13:a pitkin aina Sillanpäähän ja Tunkkarille asti.

Kuvassa kaatuneen soturin haudalle pystytetty risti.

Kokkonevan taistelussa menetettiin toista sataa miestä, mutta venäläisten tappiot olivat kaksi kertaa suuremmat. Tämä on osoitus Fieandtin ja hänen miestensä oivasta taisteluvireestä ja hyvin valituista asemista.  Taistelussa menetti henkensä myös Rautalammin komppanian  luutnantti Bror Schöneman v. 1808. Hän kuoli saatuaan luodin rintaansa tähystäessään vihollista koivuun nojaten. Luutnantti Schöneman (1781 – 1808) haudattiin kaatumispaikalleen.  Schöneman oli viitasaarelaissyntyinen Rautalammin komppanian varusmestari ja urhea soturi, joka oli asemiinsa Lintulahdelta palattuaan ottanut miehineen 13 vankia. Paikka on saanut nimensä “Schönemanin hauta” kaatuneen soturin haudalle pystytetystä puurististä, joka  v. 1881 muutettiin rautaristiksi.