Matkailu- ja majoituspalvelut
Peuran polku tarjoaa elämyksiä luonnossa!
- Penningin melontareitti
- Perhonjoen melontareitti
- Salamajärven melontareitti
- Kauhalammen ja Ruuhilammen urheilukalastuspaikat
Suomenselän vedenjakaja-alue tarjoaa luontonsa puolesta hyvät edellytykset erilaisille luontoon liittyville elämyksille ja harrastuksille – kuten retkeily, melonta, suunnistus, hiihtovaellus, luontokuvaus, marjastus, sienestys, kalastus ja metsästys.
Peuran polku on saanut nimensä alueella esiintyvästä metsäpeurasta. Luonto reitin varrella on kaunista ja karua runsaskivisine harjuineen, pienine lampineen ja järvineen sekä suurine aapasoineen.Alueella on runsaasti erilaisia eläimiä susista ja karhuista monipuoliseen linnustoon. Lintujen ja eläinten tarkkailua varten polun varrelle on rakennettu Valvatin lintutorni.
Metsäpeuranmaalla voi tutustua myös Suomenselän kulttuuriperinteeseen, vanhimpana kohteena kivikautinen uhripaikka Vähä-Valvatin Jääskänniemessä. Peuran Polun reitillä ja läheisyydessä on useita suojelualueita: Salamajärven kansallispuisto ja Salamanperän luonnonpuisto ja lukuisia muita erityyppisiä suojelualueita.
Ainutlaatuisen harjumuodostuman löydät Salmelanharjulta!
Perhon Salmelanharju Kivijärventien varrella on soitten ja järvien ympäröimä varsin edustava harjumuodostuma, joka myös on Suomen Akatemian harjututkimuskohde.
Salmelanharju on paikoin yli 30 metriä korkea, terävälakinen ja jyrkkärinteinen selänne, jonka rinteillä on useita törmiä. Alueen metsät ovat vanhoja ja maisemallisesti näyttäviä. Perhon Ulkoilukeskuksesta kulkee ulkoilureitti Salmelanharjulle. Reitillä on merkitystä myös talvella, sillä sitä pitkin kulkee hiihtolatu.
Salamajärven kansallispuisto
Salamajärven kansallispuisto sijaitsee Suomenselän vedenjakaja-alueella. Tänne karuhkoille takamaille on jäänyt eteläisessä Suomessa varsin mittava ja edustava suo- ja metsäerämaa. Salamajärven kansallispuiston tärkeimpänä tehtävänä on suojella alueen erämaista luonnetta soineen, metsineen ja pienvesineen. Erityinen arvo sillä on erämaaeläimistön suojelussa.
Juhlapaikka Perhossa Möttösen vanhalla tuvalla!
Möttösen Vanhatupa sijaitsee Humalajoella, Luontomatkailukeskus Joutenhovin pihapiirissä. Talo edustaa kaunista Perhonjokilaakson 1700-luvun lopulta peräisin olevaa talotyyppiä ja on aikaisemmin toiminut asuintalona Möttösen kylällä. Rakennuksen jäätyä asumattomaksi sen päätettiin vuonna 1990 entisöidä kotiseutu- ja perinnekäyttöön ja siirtää nykyiselle paikalleen. Talon rakennusajaksi on ilmoitettu 1770-luku, mutta on todennäköistä, että se on vieläkin vanhempi. Perinteisessä Möttösen Vanhassatuvassa voi järjestää erilaisia juhlia ja kokouksia. Lisäksi se palvelee majoitustilana.
Tule heinäkuussa Perhon kotiseutumuseoon!
Perhon kotiseutumuseo sijaitsee aivan kirkon kupeessa entisessä viljamakasiinissa. Esillä on vanhaa talonpoikaisesineistöä. Museo on avoinna heinäkuussa.
Muistomerkki – Hauta Perhossa
Runeberg kertoo Haanen veljesten lepokummusta seuraavaa:
”Miss´on hauta, kohta vuosisadan
Perhon salomailla sammaltunut
peitoss´unhon, un ho ansiotta?
Miss´on hauta? Suotta kysyt vieras!
Kussa pitkä salolampi kaartuu
kaitaisinnaan mäntynummen notkoon,
siin´on paikka. Päällä taajalatvat
koivut nousevat jo nuokkuellen.
Kunne niiden juurten alle kerran
hauta luotu lie, ei tiedä kukaan.”
Hauta Perhossa –muistomerkki juontaa juurensa kansallisrunoilijamme J. L. Runebergin runoon Haanen veljeksistä. Tarinan todenperäisyyttä ei ole voitu vahvistaa, mutta perholaiset ovat sijoittaneet tarinan tapahtumat muistomerkin lähettyville. Uskomuksen mukaan Haanen veljekset on haudattu Jängänjärven Kalmosaareen. Tältä petäjäiseltä kummulta on löydetty vainajien luita vuonna 1919.
Runebergin runoelma Hauta Perhossa ajoittuu ison- tai pikkuvihan aikaan. Tarinan mukaan vanhalla Haanella oli kuusi poikaa, jotka hän kasvatti ankarasti, velvoittaen heitä työhön ja Herran nuhteeseen. Veljesten koti oli uhattuna ja he taistelivat viimeiseen mieheen tuimassa ja verisessä taistelussa venäläisiä ryöstöretkeläisiä vastaan. Runo on vuodelta 1831.
Muistomerkki sijaitsee Perhosta Kinnulaan johtavan maantien varrella 11 km keskustasta. Opaste Jängän kylältä Penningintielle n. 3,5 km, jonka varrelta lähtee vajaan kilometrin mittainen polku hautapaadelle. Runo on luettavissa muistomerkin luona.
Majoituspalvelut
Kallio-Lomat
69980 Möttönen
0500 768 068/Seppo
2 kpl pyöröhirsimökkejä, 98m2
2h + tupakeittiö + parvi, 2-kerrosta
6 + 2 vuodetta, täysin varusteltu.
Soutuvene ja ulkogrilli.
Perhossa
Syrjäjärven Lomamökit
Salmelantie 140
69980 Möttönen
0400 172 709
8633 144
Käytössä on kaksi 45 m2:n pyöröhirsimökkiä sekä rantasaunat. Rannassa on laituri, josta pulahtaa helposti puhtaaseen erämaalampeen. Mökeissä on kaksi erillistä makuuhuonetta (2hlö), makuuparvi, tupakeittiö ja wc + suihku. Mökkeihin tulee sekä kylmä että lämmin vesi. Sähkölämmitys ja varaava vuolukivitakka.
Matkailu ja eräpalvelut
