PERHON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS v. 2001
Sisällysluettelo
1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET
1.1 SOVELTAMISALA
1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN
2. LUPAJÄRJESTELMÄT
2.1 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS
2.2 TOIMENPITEIDEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS
3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN
3.1 SIJOITTUMINEN
3.2 RAKENNUSTEN SOVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN
3.3 YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA
3.4 AITAAMINEN
3.5 PIHA-ALUE / PIHAMAA
3.6 OSOITEMERKINTÄ
4. RAKENTAMINEN
4.1 RAKENNUSPAIKKA
4.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ
5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE
5.1 RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA-ALUEELLA
5.2 RANTAVYÖHYKKEET, JOILLA EI OLE SUUNNITTELUTARVETTA
5.3 SUUNNITTELUTARVEALUEET
6. VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN
7. HYVÄ RAKENNUSTAPA
8. RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT
9. JÄTEHUOLTO
10. MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEMINEN
10.1 MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN
10.2 VOIMAANTULO
1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET
1.1 SOVELTAMISALA
Maankäyttö ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Perhon kunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (MRL 14 § 4 mom).
1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN
Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on ympäristölautakunta.
Päätösvallan siirtämisestä määrätään johtosäännössä.
2. LUPAJÄRJESTELMÄT
2.1 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN-/ILMOITUKSENVARAISUUS
Luvan/ilmoituksen tarve
Määräys 1
Lupamenettelyn asemesta jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, pienehkön, enintään 40 m2:n suuruisen muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueen ulkopuolella sovelletaan ilmoitusmenettelyä.
Määräys 2
Ilmoitusmenettelyä sovelletaan maanviljelytilaan kuuluvaan kerrosalaltaan enintään 100 m2:n suuruisen julkisivuiltaan puurakenteisen tai muovipinnoitettu tai maalattua peltiä olevan lämpöeristämättömän varastorakennuksen rakentamiseen.
Määräys 3
Lupamenettelyn asemesta jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, asemakaavassa osoitetun, pienehkön, enintään 10 m2:n suuruisen muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen sovelletaan ilmoitusmenettelyä.
2.2 TOIMENPITEIDEN LUVAN-/ILMOITUKSENVARAISUUS
Määräys
Maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n ja asetuksen 62 ja 63 §:n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta kunnan osa-alueilla seuraavasti:
1. Asema ja ranta-asemakaava-alueet
2. Oikeusvaikutteinen rantayleiskaava-alue ja muu rantavyöhyke
3. Muu kylämäinen alue, osayleiskaava-alue
4. Muut alueet
Toimenpiteiden luvan- ja ilmoituksenvaraisuudet
1-10 kohdissa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan.
Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa.
Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta.
Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL 129 § 2 mom).
Rakentamisen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL 129 § 2 mom).
Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa.
3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN
3.1 SIJOITTUMINEN
Etäisyydet
Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus kuitenkin vähintään 5 metriä.
Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta tulee olla vähintään 10 metriä.
Rakennuksen etäisyyden tulee olla paikallistiellä 12 m, maantiellä 20 m ja valtatiellä 30 m tien keskilinjasta mitattuna.
3.2 RAKENNUSTEN SOVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN
Maisema ja luonnonympäristö
Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy.
Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan.
Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita, jne.
Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen.
Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan.
Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun.
Oleva rakennuskanta
Uudisrakennuksen on sijoituksensa, kokonsa, muotonsa, ulkomateriaalinsa ja -väriensä puolesta sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olevaan rakennuskantaan. Rakennuksen vaikutukseen maisemakuvaan tulee myös kiinnittää erityistä huomiota.
3.3 YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA
Ympäristön hoito
Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL 167 § 1 mom).
Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita.
Töhryt rakennusten julkisivuista tulee poistaa niin pian kuin teknisesti on mahdollista.
Ympäristön valvonta
Kunnan ympäristölautakunta suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina.
Katselmuksen ajankohdista ja alueista on ilmoitettava kiinteistönomistajille ja -haltijoille lautakunnan päättämällä tavalla.
3.4 AITAAMINEN
Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön.
Rakennettaessa aitaa yleisen tai risteysalueen lähelle tulee ottaa huomioon näkemävaatimukset.
Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle.
Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija.
Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen.
Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa
3.5 PIHA-ALUE/PIHAMAA
Rakennuspaikan kuivanapito
Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin.
Pihamaan korkeusasema
Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin.
Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle.
Liikennejärjestelyt
Liittymästä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus. Yleisen tien kaikkiin uusiin liittymiin tarvitaan tiehallinnon lupa.
Maanalaiset johdot ja rakenteet
Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä
3.6 OSOITEMERKINTÄ
Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän.
Kulmatalon osoitenumerointi on kiinnitettävä kummankin kadun tai liikenneväylän puolelle.
Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa.
4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA
4.1 RAKENNUSPAIKKA
Sen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:ssä, on asemakaava-alueen ulkopuolella rakennettaessa noudatettava oikeusvaikutteisena hyväksytyn yleiskaavan määräyksiä.
Tontin koko on oltava vähintään 2000 m2 .
Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana.
Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten.
4.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ
Rakentamisen määrässä noudatetaan oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaisia määriä soveltuvin osin. Muuten on voimassa seuraavat määräykset:
Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden kaksiasuntoisen tai kaksi yksiasuntoista asuinrakennusta.
Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia rakennusoikeuden sallima määrä.
Yli 5 ha:n suuruiselle, maatalouskäytössä olevalle maatilalle saa, sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, rakentaa talouskeskuksen yhteyteen tarpeellisia asuinrakennuksia.
Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, ympäristölautakunta voi sallia rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia.
Rakentaminen kellariin ja ullakolle
Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista.
5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE
5.1 RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA-ALUEELLA
Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen.
Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua.
Asuinrakennuksen/rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 20 metriä ja asunnon alimman lattiatason vähintään 1 metri ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,5 metriä keskiveden korkeudesta.
Saunarakennuksen, jonka pohjapinta-ala on enintään 30 m2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 10 metriä.
Rakennettaessa joen tai puron rantaan on erityisesti otettava huomioon seuraavaa:
– Kaiken puuston ja kasvillisuuden käsittelyssä on noudatettava erityistä varovaisuutta.
– Rakennuspaikka on aina ratkaistava rakennusvalvontaviranomaisen katselmuksessa rakennuspaikalla.
– Jätevedet on käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu vesistöön kuormitusta ja jos maastoon imeytystä käytetään, on se tapahduttava vähintään 20 m etäisyydellä vesirajasta.
– Rakentamisen yhteydessä voidaan rakentaa nurmikkoa, pelikenttiä tms. ainoastaan pieninä alueina, siten etteivät ne vaikuta haitallisesti vallitsevaan maisemakuvaan.
– Lisäksi rakennuslautakunta voi tapauskohtaisesti rakennuslupahakemusta käsitellessään antaa muitakin noudatettavia ohjeita rakentamisesta siten, että jokimaisemakokonaisuus säilyy lisääntyvän virkistyskäytön rinnalla.
5.2 LOMA-ASUTUKSEN MÄÄRÄ RANTAVYÖHYKKEELLÄ
Sellaisilla alueilla joille ei ole laadittu rantayleiskaavaa käytetään samoja mitoitusperiaatteita laskettaessa rakennuspaikkojen määrää kuin on käytetty niillä alueilla johon on laadittu rantayleiskaava.
5.3 SUUNNITTELUTARVEALUEET
Tällä rakennusjärjestyksellä ei ole osoitettu suunnittelutarvealueita. Suunnittelutarve harkitaan tapauskohtaisesti rakennuslupahakemuksen käsittelyn yhteydessä.
6. VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN
Jätevesien käsittely
Tärkeällä pohjavesialueella on jätevedet johdettava käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle yhteiseen viemärilaitokseen tai kaikille jätevesille on oltava tiiveyden suhteen valvottavissa oleva umpikaivo.
Ranta-alueella WC-vesille on oltava umpikaivo. Muille jätevesille on oltava saostuskaivot ja maaperäkäsittely. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää jätevesien korkeatasoista kemiallis-biologista puhdistusta. Maaperäkäsittely tulee olla vähintään 20 m vesistöstä.
Muilla alueilla kaikille jätevesille on oltava saostuskaivot ja maaperäkäsittely, ellei jätevesiä voida johtaa yleiseen tai valvottuun paikalliseen yhteiseen viemärilaitokseen. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää jätevesien biologista puhdistusta ja maahan imeytystä.
Lisäksi öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa suoja-altaalla.
7. HYVÄ RAKENTAMISTAPA
Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen.
8. RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT
Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman.
9. JÄTEHUOLTO
Asiasta ei ole mallimääräystä, katso perusteluosa.
10. MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN
10.1 MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN
Ympäristölautakunta voi poiketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä.
Kun poiketaan rakennuspaikan vähimmäiskokoa, rakentamisen määrää tai etäisyyksiä koskevista määräyksistä rannoilla, lupa voidaan myöntää, mikäli rakentaminen ei vaikeuta kaavoitusta. Ennen asian ratkaisemista on hankittava kunnanhallituksen tai, jos lausunnon antaminen on annettu muun viranomaisen tehtäväksi, tämän lausunto.
10.2 VOIMAANTULO
Tämä rakennusjärjestys tulee voimaan Perhon kunnassa 1.1.2002. Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Perhon kunnan 03.12.1990 hyväksytty rakennusjärjestys.
